Haluan tyttökahveille!

Olen kipeä. Olen kyllästynyt olemaan kipeä!

Luen Kjell Westön romaania Missä kuljimme kerran.

Kudon kaulahuivia, josta on tuleva pitkä. Pitkä.
Laaman villa on pehmeää, lämmintä ja kevyttä ja kerän ympärillä on kaunis etiketti, kuin vanhaa paperia.
 
Haluan ylitsepääsemättömästi mennä huomisille tyttökahveille! <3

Langat ovat kauniin värisiä.

Järjestin langoilleni lankakorin.

Olen leikannut hiukseni. Ne eivät vain pääse oikeuksiinsä tässä kuvassa, jossa olen väsynyt ja tuhrinut huuliini jotain, niin että alahuuli näyttää valtavalta ja ylähuuleen ei näytä tarttuneen töhryä lähes laisinkaan. Jotkut taitavat taitavat kutsua töhryä huulipunaksi, ja niin minäkin terveänä ja pirteänä.

Kirjoitusvirheitä on tullut, tulee ja on tuleva edelleen.

Ehkä ensi postaus on oleva olevaisempi ja viisampi. Minulla olisi esiteltävänä teille (ainakin itselleni) joitakin talvitakkeja. Toivottavasti pian.

Kunpa olisin terve ja pääsisin kahvittelemaan. Lupaan, voisin jopa esittää pirteää ja laittaa itseni ihmisen näköiseksi.

Olen hutera.

My love!

Nyt!

Värejä, valoja, varjoja, ystäviä, hymyjä!

Ich vermisse euch!

Digga ich bin heigh! Ja man, ich auch!

Ich komme bald wieder!


Nyt kaakaolle ihan parhaan ystäväni seuraan! <3

The dance of the light!

Tässä hieman kaunista musiikkia teille. Kuunnelkaa tämä ja heidän muitakin kappaleita!

Ja nyt musiikin soidessa vähän kuvia.. Kolme ensimmäistä kuvaa on otettu ystävältäni lainassa olevan kameratelineen avulla. Taloamme ympäröivältä alueelta. Vain hienostelijat kutsuvat sitä pihaksi.

Kuvassa olevat farkkuhaalarit ovat aidot Levikset ja maksoivat kirpputorin kautta hankittuna viitisen euroa. Samettinen paita löysi tiensä luokseni myös kirpputorirekin uumenista silmääni osumalla ja maksoi kaksi euroa.

Villapaita on vaatekaapin vanha tuttu, mutta hame löytyi kirpputorilta neljän tai viiden euron hintalappua mukanaan kiikuttaen. Taisi olla alkukesää kun meidän tiemme kohtasivat.

                     

Vielä pari onnistunutta kuvaa illasta jonka aika jo menneksi saanut on.

                                                               

Ei, ei huolta Saksan kuvat ovat tulossa tuota pikaa! Sillä niitähän te kaipaatte, eikö vain? Minä ainakin kaipaan ja odotan innolla minkä musiikin tulen lisäämään kuvien seuraksi. Jotain menevää, mutta samalla tunnelmat hyvin esiin tuovaa ja kaipuuni takaisin ilmaisevaa. Saa nähdä onnistunko!

Nyt kuitenkin nukkumaan ettei silmänaluseni entisestään mustene! Ne ovat valtavat montut silmieni alla, eikä niitä saa peittoon parhainkaan meikkivoide. Joten jättäkäämme se ja käriytykäämme peittoon!

Ensikertaan!
xx

They say that the world was built for two, Only worth living if somebody is loving you, Baby now you do

Liquorice

Juon Clipperin lakritsa teetä kuunnellen hyvää musiikkia (alla mainio esimerkki). Siirrän kuvia konelleeni kauniista ja ihanista serkuistani. Katsoin Fame -sarjaa ja inspiroidun ottamaan käyttöön vaatteen, jonka olen jättänyt hyllyille vaeltelemaan. Haaveilen, toivon ja olen levoton. Syksy, tarvitsen kynttilänvaloa ja lämpöä. Odotan huomista porukalla hengaamista ja viikonloppua muutenkin. Tiedän, että aika kuluu nopeasti, mutta silti toivoisin Hampuriin lähdön olevan jo hieman lähempänä. Annan ajan kulua omaa tempoaan. Mikä se sitten onkin.

Tee loppui rakkaus muumimukistani, havahduin; matematiikka! siitä ei selviä ellei laske. Joten täytyy lopettaa tähän, mutta katsokaa ihmisiä, he ovat ihania. Kuunnelkaa näitä ja heidän muitakin kappaleita. Käykää citymarketissa ja ostakaa Clipperin luomuteetä, nauttikaa se mielialaanne sopivasta mukista, suosittelen muumimukia. Iloitkaa asioista!

xx

solmu, letti, auki, poninhäntä, sykerö, huivi vai hattu?

Tässä ihan ensimäiseksi pari hyvää kappaletta:

Sitten kuvia erilaisista ideoista hiuksiin.

..loppuun vielä kuva lähes täydellisestä parrasta :)

Olenpas minä monisanainen! haha
Voikaa hyvin! xx